Kröh. Pahoitteluni 'tauosta' ja vastauspostauksen viiveestä. (se tulee pian!!) Syyksi voisin sanoa kiireet sun muut, mutta kyllähän sitä aikaa olisi löytynyt jos olisi tehnyt oman aikansa bloggaukselle.
Arki on lähtenyt rullaamaan täällä Ypäjällä, ja opinnot startanneet kunnolla käyntiin. Asuntola tuntuu selvältä 'kodilta' jo, ja tuntuu ihan oudolta käydä Kangasalalla kotona, ponitkin ovat täysin kotiutuneet ja päivittäneet sisäiset kellonsa - varsinkin ruokailuajat on painettu kunnolla mieleen.
Sunnylle kuuluu todella hyvää, liikuntaa on lisätty ja tarkka dieetti tehty, jotenka toivottavasti näillä eväillä saadaan ponin läskit kuriin!
Sunnyn jalat tykkäävät selvästi kovemmasta pohjasta kuin joustavasta kentästä, ja kovemmilla alustoilla pikkuponista kuoriutuu hyvinkin innokas tuhmeliini.. :D
Dragonin kanssa olllaan kehitytty, miekkonen on saanut massaa ja karva kiiltää. Ratsastuksellisesti D kulkee käynnissä koko ajan eteen-alas muodossa välillä vaihdellen remonttimuotoon kun harjoitellaan esim. asetusta. Ravissa riittää vielä työtä, mutta poika on kehittynyt siinäkin.
Yleisesti katsoen Dracolla on tuhat kertaa vireämpi olemus eikä ihan kaikki luut paista läpi.
Viikko sitten tapahtui onnettomuus, oltiin vanhempieni kanssa talutuslenkillä iltamyöhään, heillä oli Sunny ja minulla Draco.
Paluumatkalla Dragonin takana olevassa puskassa rasahti, ja raukka säikähti sitä kuollakseen ja pillastui, poni vain lähti päättömänä sinkoamaan. Raahauduin ensin kahdella jalalla ponin perässä, mutta piankos lennähdin maahan ja valuin maata pitkin ponin perässä. Ote irtosi, ja makoillessani maan kamaralla nostin pääni, ja näin muutaman metrin päässä ponin kaatumisen ja ympäri kierähtämisen. Päässä jyskytti ja sydän oli repeytyä kahtia.
Dragon oli täysin paniikin vallassa juossut ojan yli pellolle, eikä varmaankaan ollut huomannut koko ojaa ja sitten kompastunut siihen tai juuri sen jälkeen. Luojan kiitos Draco nousi nopeasti pellonpohjalta, ja antoi melkeinpä heti kiinni ja tilanne oli ohi. Sunny vain katsoi vierestä, se ei säikähtänyt ollenkaan. Raukkaparka Dragon ei oikein itsekkään tiennyt mihin suuntaan säntäsi, niin pahasti järkyttyi ja sitten olikin jo muksahtanut kumoon.
Seurauksena oli lievä ontuminen samana päivänä ja aavistuksen lämpimiä kohtia jaloissa, muttei mitään hälyttävää. Kylmäystä kylmäyksen perään, se auttoi ponin kuntoon.
Kuvituksena jälleen kerran snäppejä mitä oon kavereille laittanut.. Sori!
Pari päivää sitten ratsastin ruipelolla viikon saikun jälkeen, sain maistella uutta kenttää ja tippua ekaa kertaa Dragonilta. Tuulinen sää + pressu + 7 päivän saikulta palaileva vireä poni ei ole kovin hyvä yhdistelmä.. :D Loppuajan mies oli ihan super, samoin seuraavana päivänä.
Vireä eläkeläinen <3
Vastauspostaus tulee omalla postauksella, se on ihan kohta väsätty.. Vielä kerkiää laittamaan kysymystä jos jotain jäi uupumaan.
Pahoitteluni laiskuudestani!
Pahoitteluni laiskuudestani!
